Seuraavan päivän postaus alkoikin taas tuttuun tapaan ”videoanonyymin” mainiolla kannanotolla, joka tälläkin kertaa oli jokseenkin kaukaa haettu mitä itse postauksen aiheeseen tuli. Sellaiseen oli toki jo totuttu, joten mikään yllätys se ei ollut.

Mutta jos asiaa tarkastelee hiukan toisesta näkökulmasta, antaa se paljonkin osviittaa siitä, mitä ”anonyymin” korvien välissä liikkui, silloin kun liikkui. Luultavasti tällaiset videopätkät oli tarkoitettu kärpäselle varoitukseksi tai pelotteluksi. Valitettavasti ”videoanonyymi” tuhlasi tälläkin kertaa kallista? aikaansa. Kärpänen ei vaivautunut edes klikkaamaan jatkuvalla syötöllä ilmestyviä videoita auki, saati ”säikähtämään”.

(Vasta tätä postausta kirjoittaessaan katsoi kärpänen videon, jotta tiesi, mitä se käsitteli. Eihän se suinkaan halunnut levitellä luuloja ja olettamuksia asioista, vaan otti aina ensin selvää, mitä niitten taustalla oli.) Mutta onhan hyvä, että kommentti on edelleen paikallaan alkuperäisessä muodossaan alkuperäisellä paikallaan. Voi olla, että sitäkin joskus tarvitaan.

Eräs ahkerimmista kommentoijista päätti nyt "avautua", tällä kertaa hyvinkin henkilökohtaisista asioista. Eipä ollut tässäkään avautumisessa juuri päätä ei häntää. Tuskin ketään lukijoista kiinnostivat vähän vertaa kommentoijan seksuaaliset mieltymykset tai tämän henkilökohtaiset asiat, vaikka kommentoija itse niin luulikin ja usein sen myös esille toi.

Mutta kaikenlaiset kukat kukkikoot! Jokainen kommentti tuo osaltaan jotakin uutta kokonaisuuteen ja kertoo ennen kaikkea kommentoijasta, ei postauksen kirjoittajasta, vaikka kommentoija niin ehkä luuleekin. Kommentti kertoo myös sellaista, mitä ei välttämättä haluaisi kaikelle maailmalle kuuluttaa, mutta jokainen vastatkoon omista sanomisistaan.

Mistä mahtoi johtua, että kärpänen tuntui tänään olevan erityisesti herrakommentoijien suosiossa. Jo kolmas kaksilahkeinen halusi ”kehua” kärpästä. S-kirjaimet suhisivat nikissä tai pikemminkin sen muunnoksissa niin, että aivan korviin koski. Kun aiemmat tyylit eivät olleet tuntuneet kärpäseen purevan, päätti tämä urho valita toisen linjan. Kärpänen oli hänen mielikuvissaan jalostunut jo korennoksi asti. Mahtoiko olla ihan sudenkorento vai mikä lie, se ei sentään käynyt selväksi. Nyt olivat kärpäsen kirjoittelut kommentoijan korvissa jo sulosointuista musiikkia. Joulu oli tulossa. Olisiko ihanalla kärpäsellä aikaa ajatella vaikka treffejä pitkinä joulunpyhinä?

Hoh-hoijaa! Mahtoiko kommentoija tosissaan kuvitella, että kommentti kävisi edes huonosta vitsistä? Tuskinpa sentään. Niin puutteessa ei kärpänen ole, että tuollaisen typerän lässytyksen ja sen laatijan antaisi järkensä, vaikkakin melko vähäisen, sokaista. Lässytykset voi hyvin säästää niille, joihin ne uppoavat kuin kuuma veitsi voihin, ja jotka niitä itsekin harrastavat. Niitäkin varmasti löytyy, jopa kommentoijan lähipiiristä.

Yhteisesti kaikille edellä mainituille kommentoijille voisi sanoa, että jos kärpäseen edes jollakin tapaa aikoo kontaktia saada, on myös korvien välistä löydyttävä jotakin. Näillä herroilla se osasto tuntuu kumisevan tyhjyyttään.

Sitten seurasi aika yllättävä kannanotto. Seuraava anonyymi, jonka kärpänen päätteli edustavan kauniimpaa sukupuolta, ärähti oikein kunnolla. Ei kylläkään kärpäsen suuntaan, vaan äsken seksuaalisista mieltymyksistään ja niiden toteutustavoista ”avautuneelle” herrahenkilölle, joka kaikin ajoin ei nauttinut kovinkaan suurta arvostusta pikkuyhteisössä. Mahtoiko anonyymi olla yhteisön jäsen, sitä on vaikea päätellä, mutta kärpänen arvelee, että hän oli joku aivan ulkopuolinen lukija ja kommentoija, joka kylläkin jollakin tavalla tunsi asioiden taustat.

Kommentissa viitattiin ensin herrahenkilön nikin yhteyteen liitettyyn kuvaan, josta kärpänenkin oli johtanut erään ”kutsumanimen” ko. kommentoijalle. Seuraavaksi tehtiin selväksi, ettei ketään, ei siis niin ketään kiinnostanut tipan tippaa herran seksielämä ja sen toteutusyritykset. Arveltiin jopa, että mielikuvitus teki nyt vinhasti työtään, kun oikea toiminta puuttui. (Kerrankos sellaista sattui! Kärpänenkin allekirjoittaa hyvän mielikuvituksen merkityksen ja hyödyn myös seksuaalisuuden saralla.) Kuka sitä paitsi olisi edes kiinnostunut herrasta, joka julkisesti antoi itsestään sellaisen kuvan kuin antoi! Oliko järjenvalo lopullisesti sammunut ko. päästä?

Herrapa vastasi ja pysytteli ihan asialinjalla vastauksessaan. Ainoastaan sitä kärpänen ihmettelee, että jos kerran tuota mieltä oli, niin mikä ihme veti lukemaan kärpäsen juttuja kerrasta toiseen ja kommentoimaankin aina sen mukaan, millä tuulella sattui olemaan. Sillä mitään selkeää linjaa ei tämän herran mielipiteissä ollut vielä koskaan esiintynyt. Pikemminkin tuntui hänkin pyörivän oman pienen napansa ympärillä heitellen muistamiaan? ja jostain kuulemiaan? sivistyssanoja sinne tänne, sopivatpa ne sitten asiayhteyteen tai eivät luullessaan, että ne johonkin jonkinlaisen vaikutuksen tekisivät.

Tänään oli tuntunut tällaiselta: kyllästytti jo niin pirusti (kärpäsen huom!). Tämän blogin haltija oli ottanut silmätikuikseen pikkuyhteisön kirjoittajat ja siihen läheisesti kytköksissä olevat henkilöt. Miksi? Tämä edusti selvää ”halveksunnanviettiä”, jota blogisti ei ilmeisesti saanut/voinut toteuttaa muualla, esim. työssään vapaasti. (Heh, heh, kukas se nyt harrastaakaan kotikutoista psykologiaa, josta toisia moittii? Kärpäsen huom!).

Kommentoija piti kyllä kärpäsen tyylistä, joka oli selkeää ja sanankäyttelyssään hyvää, mutta tuo ylimielisyys ja toisia kirjoittajia halveksiva suhtautumistapa pisti pahemman kerran ärsyttämään. Ja taas muistui mieleen, miten jo ammoisina aikoina oli ko. blogisti, eri nikillä vain, antanut ymmärtää, miten erinomainen hän muihin verrattuna oli.

Täysi huomionhakuinen narsistihan (taitaa olla kommentoijan suosikkisana, joka tuntuu sopivan lähes joka paikkaan, kärpäsen huom!) blogisti oli! Nyt se viimeistään oli tullut todistetuksi, oli, oli! Ihailua piti saada keinolla millä hyvänsä. Siitä taisi olla ihan puute (vai mistä oikein mahtoi ollakaan puute, kärpäsen huom!)?

Vielä selvensi kommentoija seksuaalisia ilmaisujaan. Ei ollut kuuleman mukaan sen pervompi kuin muutkaan näillä sivuilla haahuilevat, hienon julkisivun taakse naamioituvat. Tietyiltä, kaikkien hyvin tuntemilta sivuilta löytyivät ”suihinottajat” ja muut imeskelijät, ja samasta osoitteesat taisivat löytyä palveluiden käyttäjätkin.

Eipä noin tyhjentävään selitykseen tainnut enää kenelläkään mitään lisäämistä olla. Tuohon asiaan ei enää palattu, sillä sehän oli varsinaisen postauksen kannalta täysin sivuseikka ja kuvastaa ainoastaan sitä, että kommentoija ei läheskään aina käsittänyt, mitä oli lukenut ja mitä niin ollen kommentoi. Seuraava kommentoija kommentoikin jo ihan kärpäsen tekstiä harhautumatta syrjäkujille, niin mukavaa kuin se olisi ollutkin.

Mutta ei se sekään kaikkia miellyttänyt. Joulumielen perään alettiin oitis kysellä, sillä eihän se sopinut, että ”omat” lausuisivat edes pienen pientä poikkipuolista sanaa ihanasta lintukodosta. Tässä mentiin nyt jo ihan siinä rajoilla (kärpäsen huom!). Pestäkseen itsensä puhtaaksi kaikista epäilyistä kiirehti kommentoija tarkentamaan (so. selittelemään, kärpäsen huom!) sanomisiaan. Kyllä oli joulumieli tallella, ihan varmasti oli! Sanavalinta oli vain ollut hieman harhaanjohtava. Minkäs sille mahtoi, kun reagoi niin nopeasti ja herkästi kaikkeen silmiin ja korviin osuviin?

Niin, minkäpä tosiaan mahtoi?