Viikonloppusin kirppari aukeaa jo kymmeneltä. Mää lähin jo puolen kymmenen aikaan järijestelemään pöytää ja taisin mää viijä jotain uutta kampettaki sinne. Huonosti oli tavara tarttunu ostajien matkaan, mutta minkäs teit. Oisko se tämä kesäaika ja helteet. Ihimiset on rannolla, ei ne viiti vanhoja, pölysiä kamppeita penkoa.

Tyttö oli puhunu, että se haluais mennä nyt viikonloppuna kesäteatteriin. No, sehän mulle passas kyllä. Mää sille laittelemaan tekstaria, että miten olis, mennäänkö? Kohta se soitti ja sano, että justiin olivat lähössä mattopyykille. Ja muutenki oli kuulemma niin palijo kaikenlaista tekemistä, ettei ny joutanu kulttuuririentoihin.

Mää en ollu yhtään pahollani asiasta. Päivä oli ihan mahottoman helteinen eikä mun ainakaan keskellä päivää ois teheny mieleni sinne auringonpaahteeseen istumaan. Ja ku ei tytölle sopinu sitte illallakaan, niin päätin mennä joskus toisen kerran. Mutta mut kututtiin illalla syömään kanataloon. Menin oikeen mielelläni. Siitä oliki aikaa, ku viimeks olin siellä käyny. Ja aina on niin mukavaa, ku ei tartte yksin syyvä.

Illansuussa mää sitte köröttelin maaseuvun rauhaan. Siellä oli pestyt matot kuivamassa ihan oikeaoppisesti, niin että värit ei sotkeennu. V oli taas niin ilonen, ku se näki mut. Se juoksi ympyrää auton ympärillä ja haukku vimmatusti. Mää vein poikaystävälle yhe anorakin sovitettavaks, jos se vaikka huolis sen. Muuten se menis kirpparille. Sehän oliki sille kovasti mieleen. Tuli taas yhelle vanhalle tavaralle tyytyväinen uus omistaja.

Sitte mulle kerrottiin vähä kanakuulumisia. Munatuotanto oli ollu viimesinä päivinä kahen munan luokkaa. Munia oli löytynyt pitkin pihaa ja oli niitä taas ollu pesässäki. Koppanen, se pomo ja tytön nimikkokana oli ollu levoton sen nahkamunan pullautuksen jäläkeen. Kanojenhoitajat arveli, että se ei ollu ny osallisena siinä kahen munan päivävauhissa ollenkaan, vaan munat oli Kertulta ja Fribuselta.

Mutta sitte poikaystävä oli teheny löyvön. Koppanen oli ollu piilossa pitkässä kuunlilijapenkissä makaamassa kahen munan päällä ihan niinku olis hautonu niitä. Sitte sen piilopesään ilimesty vielä kolomaski muna. Se oliki muninu omaan pesääsä jo ainaki kolomena päivänä. Munat tietysti otettiin parempaan talteen, ja mää käskin syyvä ne pois ensimmäisten joukossa, jos se kanarouva jo vaikka mitenki kauan ois niitä lämmittäny.

Kasvimaalle mennessäni mää olin lentää selälleni. Sillon kesä-heinäkuun vaihteessa, ku mää olin talossa kana- ja koiravahtina, oli kasvimaa pelekkää vesiheinää ja muuta roskaa. Mua aivan kauhistutti aatella, että sitä pitäs ruveta kitkemään. Jokusen roskan nyppäsin irti ohikulukiissani, mutta sitte aattelin, ettei se oo mun tarhani enkä rupea ottamaan siitä mitään paineita.

Nyt ei ois voinu kuvitella, että seiso samassa paikassa. Hyötykasvit oli kasvaneet ja roskat oli nypitty pois. Rivit oli suoria ja siistiä ja koko kasvimaa oli oikeen ilo silimälle. Kyllä on PY nähäny ison vaivan siellä, mutta oli tuloski sitte hieno. Mää en tienny, millä sanolla mää oikeen oisin kehunu sitä, ku se oli kermakaikkiaan upeassa kunnossa. Vielä ennenkö lähettiin ruuanlaittoon, kerättiin ensimmäinen papusato talteen. Niitä tuliki iso satsi. Papujaki rupeaa näköjään saamaan melekeen päivittäin nyt.

Ku oli niin hyvä ilima, niin me syötiin tietenki ulukona. Siinä oli taas monenlaiset herkut pöyvässä. Oli lihaa ja kalaa, maissia, perunoita ja salaattia. Kaikki maistu tosi hyvältä siellä luonnon helemassa, ku kanat kaakatti vieressä ja V vahti millon kanoja, millon ihimisiä. Kanolle ja V: lle meinas tulla pieni kiista siitä, kuka saa syyvä maissinjämät.

Kanat siinä sitte ihimisen pienellä avustuksella vei voiton. V jäi vahtimaan sitä syömistä kanojen viereen pää kallellaan, muttei koskenu mihinkään, ku oli kerran kielletty. Mutta ku kanat oli lopettanu, jatko V siitä, mihin ne oli jääny, vaikkei varmasti ois jämiin koskenukaan, jos ne ei ois ollu muille tarkotettuja. Se kateus, se kateus!

Vielä haittiin tytön kans vettä lähteestä ja sitte mää köryyttelin kotiin päin. Niin oli sekin viikonloppu sitte ohi. Mukava ja kesänen se oli, ei voi muuta sanoa!