Meijän eilinen kyläreissu oli oikeen onnistunu. Ajeltiin semmosia teitä myöte, mistä mää en oo ikinä ennen menny. Minusta on aina niin mukavaa löytää uusia maisemia. Rakennuksetki on eri puolilla Suomea aivan eri näkösiä. Usein mun alakaa mielikuvitus kehitellä vaikka minkälaisia tarinoita ”hylätyistä taloista ja autioista pihoista”. Joittenki pihat on tosi hyvin hoijettuja. Varmaan niitä pietään perikunnan kesäpaikkoina.

Illansuussa me sitte tultiin kyläpaikkaan. Siskokaan ei ollu siellä ennen käyny, niin että meijän piti vähä haeskella osotetta, mutta eihän se ny mikään temppu oo pienillä paikkakunnilla. Tämä veli on mun toiseks vanhin veli ja se on aina ollu semmonen vähä komeanluontonen. Kellään toisella ei yleensä oo mikään asia paremmin ku sillä ja sillä on niitä maaliman paraita tavaroita varmasti nurkat pullollaan. Rahaa sillä ei oo ikään ollu, mutta aika leveästi sen kumminki on aina pitäny elää. Se on vähä semmonen näyttäjä.

Talo, jonka se oli nuorikkosa kans ostanu, oli mun mielestä kyllä oikeen mukava ja siinä oli tosi kiva vanha pihapiiri. Vanha oli taloki, mutta hyväkuntonen ja tilava. Sitä se velipoika ny laitteloo hilijakseen kuntoon aina sen mukaan, miten rahat riittää. Ne vois varmasti riittää paremminki ite remonttiin, jos se ei ostelis niin palijo niitä maaliman paraita tavaroita.

Ny se esitteli akkukäyttöstä ruohonleikkuria, jonka se sano olevan käyntiääneltään maaliman hilijasin. Minusta se kyllä piti aika kovaa meteliä, muttei se tietenkään mulle kuulu. Huvittaa vaan joskus sen uhoaminen. Kaikkien tavaroijen pitää tietysti olla sitte kans ihan uusia. Ei sille kelepaa mitkään toisten vanhat, vaikka ne ois kuinka hyväkuntosia.

Talon yhessä osassa, olohuoneessa, joka oli rakennettu lisäsiipenä vasta joskus seitkytluvulla, on hieno parkettilattia. Myö kaikki ihasteltiin sitä, miten komea se on. Mutta velipoika on saanu päähäsä, että hän repii sen pois ja laittaa tilalle hirttä jälijettelevän muovimaton, jollanen muissa tiloissa jo oliki. Mitkään järkipuheet ei tunnu auttavan. Se on päättäny, että parketti on ruma ja huono ja kylymäki vielä ja se pitää saaha pois. Muovimatto on kuulemma siisti, kaunis ja lämmin.

No, varmasti onki omalla paikallaan ja sopivissa tiloissa, mutta emmää ymmärrä, miks hieno ja oikeasti arvokas parketti pitää repiä pois. Jokahinen teköö kumminki niin ku ite tahtoo. Eipä siinä muilla oo palijo nokan koputtamista eikä tarttekaan olla.

Kello kävi jo yhettätoista, ku me tultiin kotiin. Mua väsytti niin, että rupesin kahtelemaan ortta meleko pian. Sitte mulle tuli kamalan huono olo. Oksetti ja mahaa väänsi. Mun oli pakko nousta ylös, mutta emmää sitte ees oksentanu. Maha rauhottu, mää menin uuvestaan sänkyyn ja nukun sikeästi aamuun asti.