Pitkään vaiennut äiti maa alkoi myös lämmetä. Hänen omia sanojaan mukaillen taisi sisäisellä villapaidalla olla jonkin sortin tekemistä lämpenemisen kanssa. ”Villapaita” ei kuitenkaan saanut tyyliä horjahtamaan piirunkaan vertaa pois siltä jo yleisesti tunnetulta tolaltaan. Koko yhteisön guruna oli hän oppinut erottamaan jopa tyylilajit, joilla kukin puumerkkinsä virtuaaliselle paperille rustasi. Hieno taito, sen myöntää kärpänenkin.

Oikeastaan koko kommentti käsitteli juuri tuota tunnistamista. Kuka kommentoi mistäkin syystä. Oli provosointia, hämmentämisen halua, tarkoitushakuisuutta ja jos jotakin. Ja anonyymithän ne tässäkin olivat päällepäsmäreinä: kuinkas muutenkaan! Kyllä guru tällaiset asiat helpostikin tunnistaa. (Kärpäsen huom!)

Nyt ennätti postaaja itsekin tutkimaan kommentteja vähän tarkemmin. Tälläkään kertaa ei kuitenkaan ollut aikaa paneutua ”välikommentteihin” kunnolla, joten lisäsotkun pelossa perehtyminen niihin täytyi jättää tuonnemmaksi. Sen sijaan ystävien mukavat ja kivat kommentit saivat hyväksyvän arvion. Sen verran aikaa joka tapauksessa näytti olevan, että muutaman selityksen käyttäytymiseensä ennätti bittiavaruuteen paiskata. Tarkkuutta löytyi joka lähtöön, mutta sattuuhan sitä, kun kovasti hämmentää.

Noin tunnin kuluttua alkoi aikaa sitten löytyä. Postaajan päähän ei ollut pällähtänytkään, että kirjainkommentoija olisi ihan oman blogin haltija! Järkytys nikkien sekoittamisesta oli ollut niin suuri, että muuta ajatusta ei vaalean pään sisään ollut enää sopinut, ei sitten millään. Mutta pahoittelut siitä, totta kai!

Mitä taas tuli toiseen nikkisotkuun, niin sitä oli yritetty jo selvittää kommentoimalla toisaalle. Rike saattoi kuitenkin olla niin suuri, että kommentti oli luultavasti oitis ohjautunut roskien sekaan. Siellähän sitä olisi aikaa miettiä, mitä oli tullut sanottua ja luultua. Selvä johdatus näkyi kuitenkin jo näin pian töppäilyjen jälkeen. Nyt oli tullut tutustuttua tarkemmin uuteen, ennen tuntemattomaan blogiin, joka olikin osoittautunut varsinaiseksi helmeksi. Ei siis niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Vielä saivat admin ja jbh kiitokset aivan aiheellisista huomautuksista ja ymmärryksestä. Mutta ihmetellä täytyi vieläkin noita kömmähdyksi. Niitä kun ei juurikaan tälle postaajalle näissä asioissa sattunut.

Lopullinen synninpäästö tuli sitten tuon ennen tuntemattoman, nyt jo monellakin tapaa tutuksi käyneen blogistin suusta. Ei hätää! Kommentti oli tullut oikeaan osoitteeseensa hiukan viiveellä, mutta tullut oli. Asia oli niiltä osin kunnossa.

Pitkän kommenttiketjun päätti sitten postaaja itse. Helpotuksesta saattoi hänkin huokaista, kun asiat nyt oli selvitetty. Levollisin mielin saattoi toivotella hyvää adventin aikaa itse kullekin. Kyläilykutsu blogiin otettiin mielellään vastaan. Loppu hyvin kaikki hyvin!